”tututusta K-18 (ei välttämättä sopivaa tekstiä tähän sivustolle)”

Hmm… Tämän asian tai sanan taas esille noustessa mitä moninaisimmissa paikoissa miun piti kaivella vanha kirjoitukseni esiin eli kesällä 2013 miulla kilahti mittari täyteen ja syntyi tämä teksti:

Muutamia vittuun ja vitutukseen liittyviä vääriä luuloja:

- Vitutukseen ei voi kuolla. Muutenhan maailma olisi pullollaan iloisia leskinaisia.
- Vittuilu ei ole hyvä tapa, vaikka siihen törmää kaikkialla.
- Vittu ei ole yleispätevä täytesana, vaikka varsinkin teinixit käyttää sitä joka toisena sanana.
- Synnytysmäärällä ei ole mitään tekemistä vitun kanssa.
- Vittu ei ole muuten edes kirosana! Anteeksi vaan, jos vein pohjan uholtanne…

Sit vähä niiku keventävää tarinaa..

Syrjäsel seuvul siihe aikaa jollo arvojärjestys meni
Jumala, pappi, lääkäri, nimismies..
ja kaikki nuo oli miehii..
Päivä alko olla jo ehtoopuolel.
Vanha lääkäri oli kerinny nähä ja kuulla
moninaisia vaivoja.. Omatki jo kiusas..
Varsinki selkä oli istumisee jo kyllästyny..
Hikeeki pukkas..
Olikoha se eilisitanen..
No joka tapaukses teki mieli
vähä oikasta selkää
ja hiuka palaakii
eikä kuppi tai pari
mustaaki mustempaa kahviikaa
valkostaki valkosemmas seuraskaa
tekis nyt pahaa…
Mut kuis ollakkaa..
Kahvit oli jo juotu
parempiin tai kuka tietää
millasii suihi..
ja hoitajatkin loistivat
vain poissaolollaan.
Synkkänä kuin ukkospilvi
lääkärimme kaarsi
takki auki
helmat liehuen
käytävälle
jossa juuri onneton isäntä
kertoili toiselle
vähän vitsiä tavoitellen:
”On se outoo,
vaik on sappirakko poistettu,
ni silti sapettaa
tää lääkärin oottaminen.”
Lääkäri teki äkkipyssäyksen..
Naama punaisena tutkaili isäntää
ja lausui kovalla
käytävät täyttävällä
syvällä ja tummalla rintaäänellä:
”kuuleha…
Miuta vituttaa, vaikkei oo ees vittuu
eikä oo ees ikinä ollu!
Ja se..
jos mikä,
on lääketieteellinen ihme!”
Sen lausuttuaan marssi takaisin huoneeseensa
ja käytävällä vallitsi
käsin kosketeltava
hiljaisuus
sekä
hämmennys.

Ja vielä loppuhuipennus…

Vanhaa sanontaa ”Eletään päivä kerrallaan!” mukaillen:
”Vitutus kerrallaan”… Se on helpompaa niin!

Ps. Anteeksi, jos loukkasin jotakuta. Se ei ollut tarkoitus!