torstai 17. maaliskuuta 2016

Läpystä vaihto

Aamurutiinien merkittävin tapahtuma kirjautui ylös astuessamme ulko-ovesta taloyhtiön parkkikselle pojan liki liukastuessa. Närkästynyt kommentti leikkasi terävänä aamuisen ohutta ilmaa: ”Miksei talonmiespalvelu tee mitään?” Mie kirvestä kiveen monasti iskeneenä vastasin hiukan tylsistyneenä: ”Tekeehän he. He odottavat kevään tekevän työnsä.” Pojan sanalliset sakset silpovat kevätaamua antaumuksella: ”Ei se riitä! Pitäisi tehdä muutakin! Entä, jos joku satuttaa itsensä? Muistutan poikaa vuorovaikutteisuudesta: ”Jos taloyhtiö ei maksa, ei talonmiespalvelu tee töitä tai nälkä yllättää”. Päivä rullasi nopeasti alta pois miun valmistellessa iltapäivän lentoonlähtöä ja illan kotiin laskeutumista eli keittelin perunat kypsiksi illallista varten ja varasin viukka- ja säbäsydeemit valmiiksi, jottei kiireessä mikään jäisi. Nyt ei ollut vara tehdä paikkoheittoja aikataulun ollessa käskijän paikalla.



Aamun ja iltapäivän kiire on pois pyyhitty, kun kellun paksulla upottavalla pianon, viulun ja sellon kutomalla musiikkimatolla. Pirates of the caribbean theme songin aikana olin aivan painottomana vailla huolia ja kiirettä.



Lentävä vaihto vei meidät kansanmusiikin pariin.. Nyt estradin virkaa toimittavan musiikkiopiston yläkerran aulan valtasi seitsemäntoista viulua, kontrabasso, matkaharmoni ja kitara. Ryhmä soitti parikymmentä minuuttia jalkaa vipatuttavaa ja välillä vähän haikeaakin musiikkia. Esitys meni aivan loistavasti. Lisää oli vielä tiedossa, kun sama setti kajahti ilmoille tunnin välein yhteensä kolme kertaa. Esitysten välissä jäi hiukan aikaa tutustua muuhunkin tarjontaa, joka oli varsin runsasta ja viihdyttävää. Oli ilo katsoa kuinka kaikki olivat mukana iloisina ja koko sydämestä. Poikanikin tuumasi: ”Mukava tänne oli tulla, vaikka kiirettä pitää.”. Onneksi kerkesimme myös näkemään Oopperan kummituksen ja vähän jopa kuullakin. Ainut miinus mitä keksimme oli tarjonnan paljous ja ajan rajallisuus tarjontaan nähden. Mutta kaikkea ei aina voi saada ja runsaasta tarjonnasta pitää osata poimia ne itselle arvokkaimmat helmet.



Ei tarvitse olla pöllö opiskellakseen Pohjois-Kymen musiikkiopistossa!



Viimeisen sävelen vielä ilmassa leijuessa alkoi pojan ja minun armoton tavaroiden pakkaus ja siirtyminen Kuusaan urheilutalolle henkisen kultuurin vaihtuessa ruumiinkulttuuriksi. Siiirtymätaival onnistu ja poikakin oli moken vermeissä tasan klo 18. Se oli upea suoritus. Illan harkat olivat vauhdikkaat ja onnistuneet. Tuo sama fiilis ja tekeminen täytyisi saada siirretty turnauksiin. Liekkö jännityksen tuomaa jäätymistä vai vastustajan kunnioittamista, kun pelien alut tuppaavat olemaan turnauksissa vaikeita joukkueellemme. Kotiin siirtymässä oli kanssa kellotettu aikataulu, kun illalla telkusta tulevaa futismatsia mie odotin kuin kuuta nousevaa. Pelistä tulikin melkoinen sessio jatkoaikoineen ja rankkarikisoineen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Lämmin kiitos siulle ajankäytöstäsi :-)

Ystävyyel

Juha