Kohti täyshoitoa

Kymenlaakson aamu ei ollut morsian fiiliksissä kännykän kertoessa uuden päivän alkaneen. Normiaamurutiinien jälkeen en antanut pakokauhun vallata mieltäni. Otin reippaasti kasseja ja laukkuja kahvoista ja levitin niitä sopiviin pisteisiin ympäri jo ennestään sekavaa taloutta. Onneksi kyseiset kassit ja laukut on värikoodattuja (lue ihan vaan erivärisiä… Toi koodaus vaan kuulosti niin siistiltä). Kassien asettelun jälkeen alkoi armoton pakkaaminen.

Tässä kohtaa tulee aina mieleen, miksi Kiina ei osaa markkinoida heidän suurinta osaamistaan maailmalle. En nimittäin ole ensimmäistäkään kiinalaisen pakkaamaa laatikon sisältöä saanut sopimaan purkamisen jälkeen kyseiseen laatikkoon. Siellä homma on vaan niin proota!

Pakkaaminen sujuu kuin tanssi… STOP! Et voi käyttää verausta, koska tanssia et onneton osaa huutaa mieleni. Eli se sujuu kuin vettä vaan ilman kosteusvaurioita. Ystävä muistaa soitollaan ja mieli kohoaa hetkeksi maailman ikävimmän homman eli pakkaamisen keskeytyessä. Pieni rupattelu voimauttaa ja tavarat on laukuissa sekä laukut autossa ennen yhtätoista. Vielä armotonta muistelua mitä mahtaa jäädä ja ihmettelyä hiukan aiheesta: Oliko meitä vain kaksi miespuolista lähdössä viikoksi lomalle???? Viukkaopelle tiedoksi, jos satut lukemaan, viukka ja nuotit ovat matkassa treenauslupauksen kera.

Roskisten tyhjennys ja astioiden pesu kuuluvat tietysti sinkkuudesta eroon haluavan körilään ohjelmaan pienen mainoksen kera ;-D. Tosin pesisin mie nuo muutenkin.. On mukavampi tulla takaisin männyntuoksuiseen kotiin kuin kaatopaikalle.

Hip hei! Noin pari tuntia starttiin ja saa hetken istahtaa. Tämähän meni kuin leffassa! Terveisiä äidille ja isälle kaksi täyshoitoon tulossa olevaa starttaa pian maantielle. Ps. Autosta puuttuu vielä pojan reppu ja sukset, kylmälaukku johon tulee säilymättömät ruuat sekä "tietotekniikkakassi" Ps.2. Takapenkille sijoitetut tavarat on turvavöissä! Tiedoksi huolestuneille ja muille pakkaajille.