maanantai 2. toukokuuta 2016

Koekaniinina

Ihmismieli on ihmeellinen, jos on joku asia mitä ei voi saada tai tehdä niin siihen syntyy heti älytön tarve. Miul oli illal jo ollu juonti- ja syöntikiellon takia älyttömät mielihalut kaikkeen maholliseen syötävään hedelmistä suklaaseen ja jano oli ollut melkein sietämätön. Mie olen nimittäin tottunu juomaan paljon reippaan aineenvaihuntani takia. Kärsimysajan minimoimiseksi olin laittanut kellonkin soimaan vasta varttia vaille seittemän. Kun perjantaiaamuna sitten aukaisin silmiä kännyn pyynnöstä, niin jano oli mielessä päällimmäisenä kertomassa miulle kuinka suu ja nielukin oli kuivempi kuin Sahara. Jano nälän, joka normiaamuna harvoin vierailee luonani, kanssa kiusasi miuta koko aamutoimien ajan. Selvisin kuitenkin nääntymättä. Vein pojan kouluun ja ajoin ihe suorinta tietä kulkematta lähtöruudun kautta mäelle labraan. Onneksi pääsin suoraan sisälle ja kokeiden ottoon. Ekassa huoneessa hoitsu laski (Tuli nimittäin sujuvasti, ku pistetystä karjusta.) syvänpunaista verta kaheksa putkea ja kaiveli näytteen kurkusta. Oli ihme etten yökännyt. Sit oli aika vaihtaa huonetta. Mie en ollut kerinnyt kunnolla ees istuutua odotusaulaan, kun taas miun numero paloi näyttötaululla. Kaksi naista oli miuta pukkarin ovella vastassa. Pyysivät ottamaan paidan sekä metalliesineet pois ja tulemaan sen jälkeen viereiseen huoneeseen. Tein työtä käskettyä ja painelin naisten perässä sisälle toiseen huoneeseen syänfilmiin. Eikä siis siksi, että voisin todistaa olevani syämellinen, vaan lääkärin pyynnöstä. Nuori ja kaunis harjurihoitsu pyysi lupaa sheivata miut operaation takia. Annoin luvan ilman muuta. Pian miul oli laikutus rintakarvois. Oliskohan tuosta ihan muoti-ilmiöksi asti? Sit miuhu lyötiin lätkii vähä joka puolelle ja pyyettii rentoutumaan. Haloo :-O ! Kui mies rentoutuu puolalasti kahen naisen seuras, joist toinen oli just vielä sheivailu häntä. No, homma saatii kuitenkii valmiiks ja mie suuntasin viel röntgenii. Miu mahoton tuuri jatkui siel. Pääsin taas suoraan sisään riisumaan ihteeni naisen pyynnöstä. Nainen teki parit läpivalasut ja sanoi: ”Kuvat menevät lääkärille ja hän ottaa sit aikanaan yhteyttä.” Viel normikäytösrituaalit ja mie läksin pukkarin kautta kotia.
Olin kotona jo ysin jälkeen eli mäel ei menny kuin tunti. Join heti liki litran Pepsi Maxia ja otin palasta, jotta sisäinen karjuntani olisi loppunut. Miun olisi pitänyt siivota, mut se ei oikein natsannut. Laitoin Keekin soimaan toivoen sen antavan potkua miulle. Pistin valkoiset pyykkikoneeseen pyörimään ja sukelsin ihe internetin syvyyksiin. Poppikone oli kerinnyt lopettaa ja siivousinto oli yhä omilla teillään. Sen verran kuitenkin venyin, että sain pelivermeet raivattua kuivumasta. Kello oli kerinnyt lähettelemään jo puoltapäivää ja totesin, ettei mitään enää kannattanut aloittaa ennen pojan hakua. Pyykkikoneestakin nappasin pyykit vain pyykkikoriin odottamaan siksi aikaan, kun kävin pojan. Niin, osaan kyllä lusmuilun jalon taidon, jos vaan annan itselleni luvan siihen.
Hain pojan ja kävimme kaupassa. Poika kysyi: ”Olisko jätskit mitä?” Miut on aina helppo ylipuhua jätskille ja pian söimme tötteröitä Kuusaatorilla. Viereisestä teltasta leijui huumaava tuoksu ja sorruin ostamaan pojalle vielä muurikkaletun.




Pojan herkuteltua oli aika siirtyä kotiin. Vein ihan ekaksi pyykit ulos kuivumaan. Sitten oli ohjelmassa iltapäivärutiinit. Niissä ei noussut esille mitään mainittavaa. Niiden jälkeen ryhdistäydyin ja siivosin kylppärin valkoiset sekä kiiltävät ja vaihdoin pyyhkeet. Homman maistuttua jo puulle pidin kahvi- ja laiskottelutauon. Pienen akkujen latauksen jälkeen imuroin ja vein roskat. Kerkesin juuri ja juuri valmiiksi ennen pojan futistreenejä. Mie heitin taas kentänreunalla läppää toisten vanhempien kanssa pojan ja muiden joukkuelaisten harjoitellessa valkkujen ohjeistamana. Treenien jälkeen miun oli otettava ihteäni niskasta kiinni ja loihdittava meille ruokaa. Onneksi olin varautunut suhteellisen helppoon kokkaukseen. Tein lihamureketaikinan ja paistoin sen, ristikkoperunat sekä cocktailpiirakoita illalliseksi. Iltaohjelmaan oli merkitty Vof, vapaata puuhailua, pojan unille laitto, kirjoittelu sekä surffailu yömyöhään.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Lämmin kiitos siulle ajankäytöstäsi :-)

Ystävyyel

Juha