Vielä vanna pii... Miun projektini: "Haluan olla kirjoittaja haaveesta irrottautuminen" jälkeen, ehkäpä runoilija tai ainakin kirjoittamisella elävä.
Varotus! Kirjoittaja o syntymäonnelline, valonnäkijä ja yltiöpositiivine eli positiivari soittimenaa elämä, jonka pitkäl kurssil on ny kisällinä. Mestariksko? Tuski koskaa, ku elämä o jatkuvaa oppimist. Mut kahellaa sitä täyven vuossaan kohal uuellee.
sunnuntai 22. toukokuuta 2016
Vapun jälkeistä elämää
Maanantai suuteli silmiäni lämpimästi vetäessäni verhoja puol ysin jälkeen auki. Laitoin aamurutiinit rullaa ja yritin tavoittaa terkkarin ajanvarausta. No ei onnannut. Poika kouluun ja ihe terkkariin paikan päälle. Ajat olivat menneet.. Sit suuntasin katsastuskonttorille vaihtaa hylsyy hyväksytyks. Onnistui helpost pikkuisel ootoksel kahvikupin ääres, jota en meinannu keretä ees juuvva. Sielt ajoin sit veturiin parturiin tavoittaa. Siel myötäinen jatkui ja suoraan pukille kerittäväksi. Mukava ja kaunis parturi teki hyvää ja nopeaa työtä. menin kaupan kautta kotia syömään ja kirjoittamaan. Sit ohjelmas oi pojan haku, läksyt ja saman tien ruoka, jotta kerettäs hyvis ajois Kouvot matsiin. Syötyä laitoimme fanikamat niskaan ja menoks. Kioskilta haettiin limu, karkit, munkki sekä kahvi ja siirryttiin paikoille fiilistelee ja jännittää. Tauol haettiin pojalle limu ja miulle kahvi. Sit alkoi huikea jännitys ja sitä riitti koko rahan eestä. Läpyjen kautta lähettii kotia kohti pulssit korkeel. kotona oli normit ohjelmas.
Tiistahin herättiin tuntia tavallista myöhemmin, kun koulussa oli musiikkiluokkien kevätkonsertti. Aamutoimet normisti. Poika kouluun ja ihe kaupan kautta kotiin. En viitsinyt laittaa pyykkikonetta päälle. Maksoin laskuja, Söin, lueskelin ja vastailin sähköposteihin. Surffailin internetin aalloilla, kunnes sisäisen siistin minän huuto kävi sietämättömäksi ja oli pakko tiskata viikonlopusta tiskipöydällä lojuneet astiat. Onneksi olin edes aina huuhtonut ne. Hetki vielä internettiä ja poikaa hakee. Poika valitteli kovaa janoa, kun ei ollut pystynyt juomaan kirjasto ja konserttireissulla. Kehotin poikaa juomaan paljon, jota nestetasapaino palautuisi. Otimme tukevan välipalan ja poika teki läksyt, jotka tarkistin. Sit vapaata oleilua ja vein pojan viukkaan. Mie kävin kotona laittamassa säbävermeet valmiiksi ja istuin hetken koneen ääressä ennen pojan hakemista. Poika oli ollut kuulemma heikolla hapella viulutunnin lopussa. Kysyin kotimatkalla kykenetkö säbäharkkoihin. Vastaus oli elä ole tyhmä ilmeellä: ”Ilman muuta!” Läksimme harkkoihin taas hyvissä ajoissa toiveissa päästä kasaamaan kaukalo valmiiksi ennen harkkojen alkua. Kun salissa ei ollut ketään, mie menin kasaa kaukaloa pojan jäädessä laittaa mokenvermeitä. Sain pian auttavat kädet ja kaukalo oli hyvissä ajoissa ennen harkkoja valmis. Niin.. Harkat vaativat yllättävän paljon töitä jo ennen kuin pelurit ovat edes paikalla. On paikkojen varaamiset, aikataulujen laatimiset, harkkojen suunnitelut, jne. Harkat meni hienost ja sit vaan kiireellä kotiin. Viihepoksista Leijonapelin tallennus pyörimään taustalle, Senttipizzat uuniin, pyykkikone pyörii, kattaus ja hetkeksi hedelmien sekä lakupötköjen kaa telkun ääreen. Kävin välillä vaihtaa peltien paikkaa ja sammutin uunin. Kaadoin limut laseihin. Katsoin toisella silmällä telkkua ja toisella uunia. Pizzat pois uunista ja lautasille. Sit nappasin lasin ja lautasen telkun ääreen. Sanoin pojalle, et keittiös on valmiina. Saat syyvvä siel tai tääl. No sit syötii telkun ääres. Lätkän loputtuali kiireel iltatoimet ja poika unille. Mie jäin kattoo mestareiden liigaa herkkujen kanssa.
Pikkulauantaihin heräsin jumissa olevan selän takia jo varttia ennen kännyn käskytystä. Olo oli muutenkin täältä tuonnepäin oleva. Laitoin aamiaisen ja rupesin yrittää soittoa läpi terkkariin ja ihme tapahtui. Pääsin läpi ja sain ajan. Muuten aamu sujui normisti. Vein pojan kouluun, viikkasin kuivia pyykkejä ja istuin hetken koneella. Söin paljon tavallista aikaisemmin lääkkeen oton ja töihin menon takia. Työpäivä Susien toimistolla sujuu mukavissa merkeissä. Jatkoin taulukon naputtelua. Kävimme läpi junnupäälikön kanssa hiukan työni kuvaa ja Susien naamakirjan julkistamislinjaa. Töiden jälkeen olikin jo kiire odottamaan (tulee armeija mieleen) terkkarin aulaan lääkärille pääsyä. Vastassa oli sama kaunis lekuri. Niin.. Hän siis kesti toisenkin katsomisen eli ei ollut pelkkää hetken huumaa! Hän kyseli kuulumiset, pyysi riisumaan paidan ja kuunteli varmaankin hänen kosketuksestaan tihentynyttä hengitystä ja villinä lyövää sydäntä, vaikka totesi vaan: ”Ei rahinoita eikä harhalyöntejä.” Hän epäili miun saaneen vielä pneumokokin ja määräsi vielä uuden kuurin eli Amorionin (rakkauskuuri?), entisten uusimiset, yhä liikuntarajoite ja käsky tulla takas, jos olo huononee tai ei vielkää parane. Menin siit apteekkiin ja apteekkari epäili vatsan olevan kovil kahden yhtaikaisen kuurin takia. Menin kaupan kautta hakee pojan. Poika viimeisteli toiselle mummolle äitienpäiväkortin ja mie vein ne ja pojan tekemät lahjat postiin. Pposi tulessa pääsin auttaa talon naisia puutarhakalusteiden laitossa. Mietippä kohalles! Kolme naista säätämässä ja tilaa siirrellä kalusteita koko piha :-D. Ainoastaan miun puheenlahjat pelastivat miut kotiin ennen yötä. Poika kysyi kaveria kylään. Söimme tukevan välipalan ja teimme läksyt. Kamu tuli ja pojat pelasivat sekä yrittivät tehä ekaa juutuupi videota. Vähän karkasi käsist.. Yli puolen tunnin pätkä.. Kamu lähti pois ja me söimme. Syönnin jälkeen vien lakanapyykit ulos kuivumaan. Iltatoimia tehtiin rauhalliseen tahtiin ja katsoimme porukassa herkkujen kera mestareiden liigan ekan erän. Erätauol poika meni unille ja mie jatkoin loppuun. Kirjoitin viel yöl neljään.
Heräsin helatorstaihin pikkasen ennen kymmentä. Olin tosin jo kahdeksan aikaa napannu lääkkeen. Aamiainen ja aamutoimet. Pojan kamun äiti kysäisee kuljetusta kamulle kamusynttäreihin mummolasta ja takaisin mummolaan. Luvataan tietysti. Vähän ennen puol yhtä kaarsimme kamun mummolan pihaan. Juttelin hetken talonväen kanssa ja suuntasimme kouvolan formula centteirille odottelemaan muita kamuja. Olisihan ollut noloa, jos isäntä ei ole vastaanottamassa vieraita. Paikan ovien auettua pojan rynnivät sisälle tutustumaan tiloihin. Kun kaikki vieraat oli paikalle, niin ratamestari ohjeistaa pojat samalla. Kypärät päähän ja menoksi. Pojat ajelivat mallikkaasti puoli tuntisen. Sitten juomien ääressä pieni palaveri ja kertaus radan tapahtumista. Siirtyminen Kuusaan Rossoon meni sujuvasti kahdella autolla. Siellä odotti ilmapalloin ja lippusiimoin koristeltu pöytä, jossa oli vaahtokarkkeja ja poppareita isot astiat. Tarjoilija toi alkudrinkit ja otti tilauksen pizzoista sekä toiveet limukannujen Sisällöstä. Juhlat eteni ruokailun ja puheensorinan kera poika tuumasikin et oli kivat juhlat ku sai jutellakin kavereiden kanssa. Kun ruoka oli kaikilla syöty tuli vielä jäätelöt kastikkeen kera. Kaikki kiva loppuu aikanaan. Bileet kesti kaikkiaan kaksi ja puoli tuntia. Poika hyvästeli muut vieraat ravintolalla. Yksi poika vietiin mummolaansä kuten oli sovittu. Kotonat poika aukoi lahjat ja pyysi miuta kuvaamaan kiitosvideon kavereille lähetättavaksi ja näin toimittiin. Sitten oli kiire säbäharkkoihin. Lyseolla oli ovi taas lukossa. Kävin uimahallilltä kysymässä avainta mutta kun ei sattunu tuttu ei uskaltanut antaa vaikka tiesin missä sitä säilytetään. Onneksi sai vahtimestarin kiinni joka tuli aukaisenaan oven meille. Harkat meni hyvin ja kivas henges. Porukan vähyyden takia me valkut osallistuttiin peliin kanssa. Illalliseksi poika oli halunnut inkivääribroiskua ja tein vaikken olis millään jaksanut. Pojan vuolaat ylistykset tuntui kuitenkin hyvältä ja jaksaminen sai palkintosa. Iltatoimet ja poika unille. Mie jäin viejät kirjoittelemaan hetkeksi.
Perjantain herätys oli melko ikävä. Poika oksensi tiskipöydän altaaseen. Ajattelin silloin vielä sen olevan normi limaisuus juttu. Pojalla on aina ollut herkkä ykärefleksi. Pyysin poikaa huuhtomaan suun hyvin ja kysyin pojan vointia. Hain varmuuden vuoksi astian sängyn viereen. Kehoitin poikaa vielä nukkumaan ja pesin tiskialtaan kloriitilla ennen kuin itse kömmin sänkyyn. Poika pyöri aikansa sängys ja sit sanoin et jos uni ei enää tuu voit nousta mut ota astia mukaan. Itse nukuin vielä hetken kunnes nousin ylös joka paikka jumissa. Kysäisin pojan oloa ja aamiaista. Olo ei ollut hyvä ja aamiaista ei huolinut. Mittasin kuumeen. No ei ollut. Aamutoimet meni kuin hidastettuna. Laitoin pyykkikoneen päälle. Tyrkytän pojalle aina välillä juomista. Poika käy veskis varpusparvea moikkaamas. Ilmoitin pojan kamun vanhemmille meillä olevan tilanteen päällä, koska poikien piti tulla meille hoitoon. Siellä mennään plan b osastolle. Peruin futiksen. Pojan juotua enemmän kaikki pullahtaa takaisin. Arvasin päivästä tulevan pitkän ja raskaan jo oman olonkin takia. Päivä meni ihan vain öllöttäes koneen ääres ja lätkää tuijottaen. Sain vietyä pyykit ulos ja käytyä kaupas. Poika tuijotteli televisiota ja makas ku härski silli jonkun tunnin iltapäiväl. Lätkämatsin alkuun piristyi. Pelin aikana halus hiukan syödä. Voitto tuli. Mut sit alkoi pitkä taival taas ja kaikki tuli ylös. Yöl viimeisen kerran yhden aikaan siivosin tiskiallasta.
Lauantai alkoi paremmissa merkeissä. Nukuimme pitkään. Poika oli jo parempi. Mie en. Annoin pojalle aamusta gefilus mustikkavadelmakeittoa. Ite söin kanssa varovasti peläten taudin iskevän miuhunki. Tuplasin maitohappobakteerit. Menimme taas kevyellä mallilla koneilla istuen, lätkää tuijottaen ja lähettämällä mummoille kukat. Pikku hiljaa annoin pojalle lisää gefilus mehua ja keittoa. Annoin puolikkaan banaanin ja kun se tuntui kestävän sisässä tunnin kulutta toisen puolikkaan. Kävin kaupassa hakemassa kaurapaloja ja paahdoin pojalle sellaisen. Kysyin pojalta jaksatko lähteä kouvot peliin ja vastaus oli takuulla. Huilailimme vaille neljään ja läksimme lumonille jossa poika otti vain limun kioskilta miun valinnan osuessa perinteiseen munkkiin ja kahviin. Kovasta kannustuksesta huolimatta Kouvojen peli ei noussut siiville ja kuonoonhan siinä tuli. Läksimme kotia läpyjonon kautta. Kotona söimme. Mie vanhaa inkivääribroiskua ja poika tyytyi yhä leipään ja mehukeittoon. En tuputtanut. Kyllä ton ikäinen tietää jo. Pojan mummo soitti kiitoksen kukasta, kortista ja lahjasta. Kävimme saunassa. Tosin poika istui vain hetken lämpimässa ilman löylyi. Iltatoimet ja poika unille. Mie jatkoin vielä koneen ääressä iltaa.
Heräsin äitienpäivään vasta kännyn muistuttutaessa lääkkeen otosta klo 10. Nousin hiljaa ylös pojan vielä nukkuessa. Otin lääkkeen ja laitoin aamiaisen valmiiksi. Poika nousi vasta 10.45. Miun äiti soitti kiitoksen kukista. Meil rullasi hitaasti Aamutoimet. Päivällä ohjelmassa oli mannapuuroa, lepäilyä ja lätkää. Iltapäivällä olimme Leijona jäälle luistellessa iskussa. Eväät oli varattu päivän teeman mukaan. Hieno voittohan se taas tuli. Päivä jatkui löysäillen ja teen iltaruuaksi löysäilyyn kuuluvasti makkaraperunoita. Ilta ei muutosta tuo ohjelmaan.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Lämmin kiitos siulle ajankäytöstäsi :-)
Ystävyyel
Juha