Vielä vanna pii... Miun projektini: "Haluan olla kirjoittaja haaveesta irrottautuminen" jälkeen, ehkäpä runoilija tai ainakin kirjoittamisella elävä.
Varotus! Kirjoittaja o syntymäonnelline, valonnäkijä ja yltiöpositiivine eli positiivari soittimenaa elämä, jonka pitkäl kurssil on ny kisällinä. Mestariksko? Tuski koskaa, ku elämä o jatkuvaa oppimist. Mut kahellaa sitä täyven vuossaan kohal uuellee.
keskiviikko 4. toukokuuta 2016
Urheilun huumaa
Lauantaina poika heräsi joskus kasin maissa. Mie vetelin sikeitä viel puol kymppiin ennen kuin pomppasin ylös. Saatuani itteni kuosiin rupesin mannapuuron keittoon pojan tilauksen mukaisesti. Niin, heti aamusta oli tankattava kunnol tukevan aamiainen muodos ohjelmanlehtisen näyttäessä täyttä päivän osalta. Rutiinit meni kuin voideltuna. Olihan pojalle mielestä tekemistä tiedos roppakaupal. Ensimmäisenä rastina oli Kuusaan urheilutalo ja siel pojan säbämokeharkat. Vaihdoin sisäpelikengät ja riensin saliin. Poika jäi viel koppii varustautuu sotisopaa. Salis olikin jo pari d-junnua, joiden seuraan liityin laukomaan. Junnut olivat tosi taitavia ja tunsin itseni amatööriksi heidän rinnallaan .. Tosin sehä mie olenkin. Poika tuli kans saliin saatuaan vermeet päälle ja otti pikku lämmöt ennen maalille menoa. Mie ja junnut laitettiin sitten melkoista sarjatulta pojalle jo ennen harkkoja. Valkut tulee ja miun oli aika siirtyä katsojaksi.
Harkkojen loputtua menimme pojan kanssa kiireellä kotiin vaihtamaan päälle Leijonakamat ja suuntasimme Lumonille katsomaan Leijonien maaottelua Tsekkejä vastaan. Hallin aulassa oli fanimyymälä ja ostimme pojalle kaulaliinan ja lipun. Kioskilta kävimme lihikset sekä munkit molemmille ja pojalle suklaapatukan, karkkipussin ja pari mehua. Mie otin kahvin. Siirryimme paikoillemme herkuttelemaan ja fiilistelemään ennen pelin alkua. Erätauoilla käytiin hengailemassa eli napsittiin kuvia ja juteltiin tuttujen kanssa. Peli oli jännä ja lopputulos mieleinen Leijonien voittaessa. Pelin jälkeen jäimme vielä katsomaan jumbolta ekan erän Hifk - Tappara pelistä. Kotia ajelimme suuren maailman tyylillä.
Iltaruokana oli entisiä. Kokemus oli opettanut, ettei pelin jälkeen ole kauheaa mielihalua kokkailla ja toisaalta ei kauheasti tarvitse olla edes tarjolla hallin herkkujen jälkeen. Iltanormien lisäksi katselimme Soneran sponssaaman Tuiskun konsertti viihepoksista ja kävimme saunassa.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Lämmin kiitos siulle ajankäytöstäsi :-)
Ystävyyel
Juha