tiistai 17. toukokuuta 2016

Vappu

Vappuaaton aamuna kello oli puoli yhdeksän ja känny käski ylös. Verhojen takana odotti perinteinen vappusää eli taivas oli umpiharmaa ja vuosi kuin seula. Ei auta itku sateella… Niin, hukkaanhan ne kyyneleet menis, kun ei kukaan niitä ees huomais ja ei sade itkemällä lopu. Tein meille vappuaamiaisen, hoidimme aamutoimet ja marssimme viukkatunnille. Yöllinen sade oli saanut puut vihertämään ja oli kevään tuntua sateesta huolimatta.



Pojan päästyä sisälle kävelin takas kotiin laittamaan riisipuuron tulille, hain alakerrasta pyykit ja viikkasin ne kaappiin. Hämmentelin riisipuuroa ja vilkaisin Kouvolan Sanomat. Sit olikin jo aika hakea poika kotiin. Kohta kotiuduttua söimme puuron. Ovikellon soi pian syötyämme. Naapuriin vanha rouva toi meille vappulahjaksi Ingman Creamy vaalea suklaaunelma jädepaketin. Poikaa poltteli jo paukkusepentiinit ja annoin hänelle luvan ampua vapun lähtölaukaukset. Voi sitä riemua mikä siitä aukesi ja meille molemmille. Me pojat ollaan aina poikia ikään katsomatta.



Muistutin poikaa vapputoivotuksista. Poika yritti tavoittaa Facetimeen toista mummoa onnistumatta ja soitti sitten toiselle mummolle sekä ukille vapuntoivotukset. Hän höpisi myös muut kuulumiset ennen kuin luovutti luurin miulle. Mie juttelin vanhempieni kanssa tovin. Luovutettuani luurin takaisin pojalle hän soitti ystävällensä ja he sopivat treffit pojan äkspoksille. Kamun äiti toi poikansa ja sovimme, että me viemme hänet takaisin kauppareissulla. Pojat pelaili ja mie kirjoitin sekä katsoin formuloita kunnes tuli aika viedä pojan kamun pois ja käydä kaupassa.
Palasimme ostoksilta kotiin puhaltamaan ilmapalloja,katsomaan Leijonat vastaan Venäjä matsia ja herkuttelemaan jädellä ja munkilla. Pelin toisen ja kolmannen erän tauolle tein ruuaksi ranskalaisia, nakkeja ja valkosipulivoipatonkia. Peli oli jännä loppuun asti ja onneksi Leijonat klaarasi lopulta pelin taas kotiin. Pelin jälkeen oli serpentiinin paukuttelua, telkkua, pelailua ja internetin ihmeellistä maailmaa. Yhdeksän jälkeen kävimme vappusaunassa. Iltaohjelmaan kuului normien lisäksi vielä hämärässä paukuttelua ja yöllinen herkutteluhetki ennen pojan myöhäistä ja miun vielä myöhäisempää unille menoa.




Vappupäivään heräsin vasta kymmeneltä kännyn muistuttaessa antibiootin otosta. Poika oli noussut hetkeä aikaisemmin ja katseli lastenohjelmia. Otin lääkkeet ja herättelin ihteäni päästäkseni jollakin lailla hommiin kiinni. Olo oli vaan sen verran heikko, jottei mistään meinannut tulla mitään. Saatuani ihteni kuosiin tein meille päivään sopivan aamiasen.



Aamutoimet jatkuivat hitaasti, mutta varmasti kummankin osalta. Poika paukutteli välillä serpentiiniä ja pääsi silti ennen miuta maaliin aamutoimissa. Tosin hänen ei tarvitse ajaa partaa muuta kuin karhealla froteepyyhkeellä. Kun minnekkään ei ollut haluja tai edes tarkoitusta lähteä, niin meidän päivä jatkui löysänä brunssiin asti.



Sen jälkeen kiusasin pojan pienelle pyöräilylle hakemaan lisää Marlin kotisimaa ja jädelle kelin ollessa kuin morsian. Upea keli näkyi myös katukuvassa. Kaikkialla oli paljon iloisia ihmisiä ja tunnelma kohallaan. Hospan terassi oli ihan täysi ja Pingviini-kioskilla oli kauhea jono. Haimme jädet ässästä ja nautimme ne Kuusaatorilla. Kun simaa ei ollut meijän vakiässässä, niin syötyämme jädet pyöräilimme kaupoille etsimään sitä. Meillä kävi tuuri ja löysimme Marlin Kotisimaa Suppparista. Pyöräilimme vielä puistoon suihkulähettä katsomaan ja poika joi isojen poikien tyyliin simaa suoraan pullosta janon yllättäessä. Poika sopii kamun kanssa treffit meille äkspoksille ja me suuntasimme kotiin. Kotipihassa pojan mittari osoitti lenkin pituudeksi 4.5km.



Pojan kamu tuli melkein samassa ovenavauksessa meidän kanssa pelailee äkspoksia. Mie kirjoitin poikien pelatessa. Pojan kamun lähdettyä mie tein meille tortilloja iltaruuaksi ja samalla paukuttelu jatkui parvekkeella. Koko vappu oli siis melkoista herkuttelua ja tuli vetäistyä sellainen sokeri ja rasva latinki, että olis ollut takuul kunnos olles 30000 askeleen päiviä tiedos. Nyt ne olivat vain unohdettava. Ohjelmassa oli enää iltatoimet ja pojan unille laitto. Ite jäin vielä sättää ja seikkailee netis.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Lämmin kiitos siulle ajankäytöstäsi :-)

Ystävyyel

Juha