Siivouspäivä

Aamu aukesi taas kirkkaana. Yöpakkanen oli kuivattanut paikkoja. Oli kuulas sää siis. Miuta ei voinut kuulaaksi sanoa. Yöuneni olivat olleet kuin keskiviiva maantiellä eli valkoisia pätkii tummassa. Aamu meni kuitenkin ihan askelmerkin mukaan ja ponnistus osui lankulle eli poika oli taas kerran ajoissa koulussa.

Kotimatkalla ei tarvinnut miettiä mitä tehdä, kun oli perjantai ja siivouspäivä. Olin mennyt niin monta perjantaita jo peräkkäin puolivaloilla, että nyt ei mikään selitys auttanut. Mie vaihdoin tabletit keittiöön ja olohuoneen pöydälle pojan tekemän kevääseen istuvan liinan. Kaivoin pääsiäisjuttuja esiin valmiiksi poikaa varten. Kylppäriin ja keittiön piti vaihtaa puhtaat pyyheliinat. Latasin pyykkikoneen uudet ja viikkasin eiliset pyykit kaappiin. Pistin matot rullalle eteiseen odottamaan ulkoilutusta.. Mielessä kävi: ”Tämän sujuu hyvin. Pitäisi kai aina valvoa ihan liikaa ennen siivousta.”

Ulkona tuuli Siperiasta ja verkkaritakki tuntui ovesta ulos astuessa vallan väärältä asuvalinnalta. Kun laitoin mattopiiskan liikkeelle, niin lämmin tuli hyvin äkkiä. Niin, olen vanhan linjan miehiä näissä siivoushommissa eli tamppaan isot matot sekä puistelen pienet matot kunnolla. Harjaan yleensä myös matot mattoharjalla, vaikka tällä hetkellä ole varsinaista syytä, kun ei ole pitkähiuksisia tai eläimiä taloudessa. Tuo naisen puuttuminen kokoonpanosta tuo siivouksessa helpotusta. Tosin se lisätyö mikä pitkistä hiuksista vesilukoissa, lattiakaivoissa ja tekstiilipinnoilla tulee on hintansa väärti. Jätin matot pariksi tunniksi seurustelemaan siperialaisen puhalluksen kanssa.

Sisällä laitoin musaa kovemalle ja rupesin antamaan pölyharjalle pölyille kyytiä. Niken perjantai tahditti toimia. Välillä hain inkivääriä ison palan suuhun, kun kurkun kaktus taas ärtyili. Desinfioin ja pyyhin kylppärin valkoiset sekä kiillotin heijastavat. Välillä ystävä ihmetteli miten jaksan touhuta. Se on syntymäonnellisuus, joka piiskaa näkee kodin puhtaana. Minulle on tärkeää, että pojalla on siisti koti asua ja samalla omaksua toimintatapoja omaan kotiinsa sitten joskus. Seuraavaksi laitoin imurin tulille ja kiertelin sen kanssa kämpässä jahtaamassa villakoiria. Kello kävi ja huilaushetkiin ei ollut varaa vaan jatkoin suoraan luuttuamisella. Vanhan linjan opit olivat taas käytössä. Vettä, tolua ja kunnon luuttuaminen. Tarvittaessa jopa polvillaan kontaten harjan tai hankaimen kanssa, jotta takuulla tulee puhdasta jälkeä. Olen joskus tallettanut asian runolliseen muotoon: http://rakkausrunot.fi/runot/876/2292013/nihkeaa

Sain siivottua loppuun ja laitoin pyykitkin kuivumaan ennen kuin piti mennä poikaa hakemaan. Yhdessä kävimme kaupassa ostoksilla. Kun läksyt oli tehty, laitoin pojalle välipalaa ja itselleni kahvit. Herkuttelimme viikonlopun avajaisissa Sinuhen pääsiäisbebeillä.

Alkuillasta kävimme Hyypiä-areenalle pojan futisharkkoissa. Perjantai-iltaisin Susityttöjen äidit pitivät siellä kahviota. Otin kahvit ja mokkapalan itselleni ja pojalle mokkapalan kotiin vietäväksi. Ihanan makea tapa kannattaa junioriseuraa.

Pian kotiuduttuamme soi ovikello. Naapurin iäkäs rouva oli siellä kaksi puhelinta käsissään. Toisen koneenkäyttäjä oli kuollut ja sim-kortti piti vaihtaa vanhasta uuteen puhelimeen. Siinä sitten porukassa vaihdettiin kortti ja opeteltiin yhdessä uuden käyttöä. Laitoin vielä yhden txt:n varmuuden vuoksi rouvan puolesta, kun rouvalla kyti omiin kykyihin pieni epäilys pikakurssimme jälkeen. Ilta meni pojan kanssa laiskotellen ja sipsiä syöden telkun ääressä kynttilänvalossa.